Vaihtovuotta kuvaillaan yleensä elämän parhaaksi vuodeksi, ja kyllä se sitä onkin. Samaan aikaan se on kuitenkin myös the best and the worst year of my life. En tarkoita mitenkään että vaihtovuosi on huono kokemus, mutta sen aikana joutuu käymään läpi monenlaisia haasteita ja tunteita, jotka koettelevat kyllä paikka paikoin vuoden aikana. Vaihtovuosi on paras vuosi siinä mielessä, että se ei tule koskaan unohtumaan! Olen ollut nyt viikon verran kotona, ja positiivisesti voin sanoa, että olen niin "monta askelta edellä" verrattuna siihen jos en olisi lähtenyt vaihtoon. Vaikkei sitä vuoden aikana aina huomaakkaan, niin kielitaitoni on kehittynyt huomattavasti, joka on aina plussaa! Olen monesti saanut kommentteja että olen avoimempi ja paljon reippaamman oloinen, mikä myös on aina kotiinpäin. Itse koen vaihtovuoteni olevan erittäin luonnetta kasvattava kokemus enkä vaihtaisi sitä mistään hinnasta. Kaikkien näiden positiivisten muutosten lisäksi sain neljä uutta parasta ystävää ympäri maailmaa, joiden kanssa puhun lähes päivittäin ja suunnittelen meneväni katsomaan! Itsellänikin oli jossain vaiheessa ennen lähtöä, että vaihtovuosi on kuin vuoden unelmaloma ja pelkkää ruusuillatanssimista. Mutta nuo kymmenen kuukautta ovat todennäköisesti olleet tähän asti elämäni haastavimmat kuukaudet. Vaihto-oppilaani joudut aloittamaan täysin puhtaalta pöydältä, pärjäämään uuden ympäristön kanssa, tulemaan toimeen ihmisten kanssa joiden kanssa et välttämättä halua edes tulla toimeen, pistämään välillä syrjään omat huonot päivät ja mielyttämään muita. Se ei aina ole helppoa, mutta sitten on niitä ajanjaksoja, jolloin kaikki on mahtavaa ja kun sitä vuotta miettii kokonaisuudessa, kaikki on sen vaivan arvoista! Itse myös huomasin arvostavani suomea ja omaa perhettäni täysin uudella tavalla! (varsinkin kun joutui itse budjetoimaan ja näki kuinka helposti sitä rahaa meni kaikkeen)
Olen myös tosi tyytyväinen, että valitsin juuri jenkit kohdemaakseni, koska näin siitä aivan toisenlaisen puolen jonkalaiseksi en olisi sitä ikinä osannut kuvitella. Se on totta että jenkeissä koulutuksen taso ei ainakaan high schoolissa ole mitään huippuluokkaa, ja että teini-ikäiset siellä ovat astetta "lapsellisempia" mutta oppisin heiltä niin monia hyviä personality traitteja, joita me suomalaiset tai edes eurooppalaiset ei omata. Amerikkalaisilla on täysin omanlainen palo esim. urheiluun ja se treenaaminen otetaan tosissaan! Vaikka kyse olisikin vain koulutason urheilusta. Heti New Yorkissa oltuani sain myös huomata kuinka ystävällisiä ja avoimia kaikki olivat, mikä oli tosi erilaista suomeen verrattuna! En siis kadu yhtään mitään, päin vastoin! It was an experience I will never forget, and I met people I will never ever forget!
Olen myös tosi tyytyväinen, että valitsin juuri jenkit kohdemaakseni, koska näin siitä aivan toisenlaisen puolen jonkalaiseksi en olisi sitä ikinä osannut kuvitella. Se on totta että jenkeissä koulutuksen taso ei ainakaan high schoolissa ole mitään huippuluokkaa, ja että teini-ikäiset siellä ovat astetta "lapsellisempia" mutta oppisin heiltä niin monia hyviä personality traitteja, joita me suomalaiset tai edes eurooppalaiset ei omata. Amerikkalaisilla on täysin omanlainen palo esim. urheiluun ja se treenaaminen otetaan tosissaan! Vaikka kyse olisikin vain koulutason urheilusta. Heti New Yorkissa oltuani sain myös huomata kuinka ystävällisiä ja avoimia kaikki olivat, mikä oli tosi erilaista suomeen verrattuna! En siis kadu yhtään mitään, päin vastoin! It was an experience I will never forget, and I met people I will never ever forget!
 |
| Euroopan vaihtariporukka Washington D.C. lentokentällä lähdössä kotiin Kiitos kaikille jotka seurasitte mun vuotta täällä blogin puolella. Toivottavasti joku innostui lähtemään vaihtoon, tai sai edes jonkinnäköisen ajatuksen lähteä! En aio jatkaa tämän blogin parissa enää tietenkään mutta who knows, riippuu mitä tuleman pitää saattaa olla että aukeaa täysin uusi blogi luettavaksi! Good Bye <3 ! |
